Kävin eilen sitten siellä Helsingin infossa. Oli suht väsyttävä reissu keskimäärin; herättiin 5.00am ja takasi kotona oltiin ennen keskiyötä. Mutta joo, se mitä tripistä jäi käteen on yhä positiivisempi asenne lähtemiseen. Siis ihan jännityksen ja tämmösen kannalta, kaikki tuntuu nyt jotenkin 'luontevammalle' ja selvemmälle. Omasta tahdostanihan minä olen menossa mukana, eli mainitsemani positiivisempi asenne ei meinaa sitä, ettenkö tahtoisi tehdä tätä. Nyt vain tuntuu paremmalle, huomaa komparatiivi.
Paikan päälle kun päästiin, ohjelmassa oli Japanin koordinaattorin selostamat yleisseikat reissusta, Japania ry:n vinkit, viime kesän Japanin vaihtarin kokemukset ja sushilounas. Koordinaattorin kanssa käytiin läpi lähinnä asiaa, mitä EI saa tehdä Japanissa ollessa.
Japanilaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan meillä ei ensinnäkään saa olla
•lävistyksiä eikä
•tatuointeja.
Siellä ei saa
•ajaa mitään moottoriajoneuvoa
•käydä koulussa tai töissä
•juoda alkoholia (ellei perhe tarjoa)
•tupakoida eikä käyttää huumeita.
Mikään noista ei minua kosketa pahemmin, eli ongelmia ei pitäisi tulla. Puhuttiin myös matkavakuutuksista, matkalaukkujen painosta, lahjoista, käyntikorteista, käyttäytymisestä ja perheen kunnioittamisesta.
Japania ry:n miehet sitten syvensivät monia jo edellämainittuja juttuja, plus lisää asiaa sateli kaikista käytännön systeemeistä. Japanissa eivät toimi normaalit suomalaiset luurit (minulla tosin on 3G, eli kapula toimii), virta pistokkeissa on sen verran alhainen verrattuna Suomeen, että mm. hiustenlaittovehkeet eivät pelaa. Voi rauhassa pyykätä perheen luona, mutta ensimmäisenä päivänä ei kannata mennä tyrkyttämään itseänsä kaikkiin huushollitöihin, koska japanilaiset pitävät vieraana, ja eivät tahdo vieraansa tekevän töitä. Päälimmäisenä mieleen jäi jonkun kertoma esimerkki, jossa vaihtarilta oltiin ensimmäisenä päivänä kysytty, että mitä hän haluaisi tehdä. Vaihtari oli sitten todennutt, että Fuji-vuori olisi hieno nähdä. Seuraavana aamuna kun vaihtari sitten heräsi, niin pihalla odotti helikopteri, joka vei suoraan Fujille :~D Eli sanomisiaan saa varoa, eikä pidä pyytää liikaa.
Viime kesän vaihtari Sami (?) kertoi sitten omista kokemuksistaan, mikä oli myös ihan mielenkiintoista, vaikka monta tuntia oltiinkin puhuttu jo lähes samoja juttuja. Soli saanu vasta 3 päivää ennen lähtöäsä huonolla englannilla kirjoitetun mailin isäntäperheeltään, eikä se oikeen tienny sitte, että meneekö hän nyt naisen vai miehen luokse vai hotelliin. Osakan lentokentällä odotti sitten 20 ihmistä sitä vastassa, tosin niistä vaan 2 oli tulevasta isäntäperheestä.
Samin jälkeen oli sitte sushien vuoro. Kokki esitteli kaikki palaset ja maistoin ensimmäistä kertaa eläissäni raakaa tonnikallaa. Katoin enste että son ohut vesimelonin siivu, mutta ei osunut kyllä ihan oikeaan.
Tässä oli nyt niiiiiiiiiin tiivistettynä kaikki asiat, että ei vois kyllä vähempää olla kertomatta. Reissusta itsestään ei periaatteessa uutta infoa tullut, vaan niin kuin näkyy käytännön esimerkkejä oli paljon. Täytyy myöntää, että varmaan elämäni mielenkiintosimpia hiljaa istuttuja tunteja, vaikka paljon tiesin jo etukäteenkin.
Oli ihan mugsat 4½h :~D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti